Kartta - Elbasan (Bashkia e Elbasanit)

Elbasan (albaniaksi Elbasan tai Elbasani) on kaupunki Keski-Albaniassa. Se sijaitsee Skhumbin-joen varrella Elbasanin maakunnassa, jonka pääkaupunki se on. Sen asukasluku oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 78 703. Elbasanin pinta-ala on 1 290 neliökilometriä, joten se on Albanian suurimpia kaupunkeja.

Elbasan oli toiseen maailmansotaan asti yksi Albanian turmeltumattomimmista ottomaanien kaupungeista. Siellä oli sekaisin itämaisia ja keskiaikaisia rakennuksia, kapeita mukulakivikatuja ja iso basaari. Kaupungissa oli kristillinen asutuskeskus linnan muurien siisällä, vlachien asuinalue kaupungin ulkopuolella ja useita moskeijoita ja islamilaisia rakennuksia. Kaupungissa oli tällöin 15 000 asukasta.

Elbasan, joka silloin tunnettiin nimellä Masio Scampa, nousi merkittävään asemaan Rooman ajanjaksolla. Roomalaiset rakensivat kaupunkiin merkittävän linnoituksen. 200- ja 300-luvuilla sitä alettiin kutsua nimellä Hiskampis. Siitä oli kehittynyt merkittävä kauppa- ja liikennekeskus lähellä Via Egnatian kahden haaran, toinen Apolloniasta ja toinen Dyrrachiumista risteystä.

Ptolemaios kirjoitti, että kaupungissa vaikutti myöhemmin Makedoniaan muuttanut Eordaei-heimo. Elbasanissa oli piispa, katedraali ja basilikoja jo 400-luvulla, kun kristinuskon levisi sinne Viaa pitkin. Koska se sijaitsi leveässä jokilaaksossa, se oli haavoittuvainen barbaarien hyökkäyksille, varsinkin se jälkeen kun Rooman legioonat vetäytyivät sieltä. Huolimatta keisari Justinianin ponnistuksista parantaa linnoituksia, bulgaarit ja itägootit tuhosivat Hiskampiksen slaavien Balkanille tunkeutumisen aikaan.

Paikka vaikuttaa olleen hylättynä siihen asti, kunnes ottomaanivaltaajat rakensivat sinne sotilasleirin. He rakensivat kaupungin uudelleen 1467. Valtaajat rakensivat sinne suuren linnan vallihaudalla ja kolmella portilla. Sen nimeksi tuli Ilibasan, 'vahva paikka'. Siitä tuli ottomaanien asutuksen keskus seuraavan 400 vuoden ajaksi. 1600-luvun lopussa siellä asui noin 2 000 ihmistä. Kaupunki oli tunnettu sen julkisista rakennuksista, edistyneistä koulutusjärjestelyistä, julkisista puutarhoista sekä puisista liikkeistä. Kaupunki oli kärsinyt paljon vahinkoa sodan aikana. Kommunistiajalla kaupungin teollistuminen kasvatti kaupungin asukasluvun noin 75 000. Prosessin huipennus oli valtavan 'Puolueen teräs' -metallitehdaskompleksin rakentaminen kiinalaisten avulla kaupungin ulkopuolelle Skhumbinin laaksoon 1960- ja 1970 -luvuilla. Enver Hoxha kutsui sitä "Albanian toiseksi kansalliseksi vapautukseksi" Balkanin korkeimpine savupiippuineen saatutti vaarallisia aineita, joka aiheutti kukoistavan maatalouden tuhoutumisen laaksossa.